Kirje ministeri Niinistölle

Kirjoitimme Brysselissä pre-COP19 -tapaamisessa ilmastodelegaattien kanssa yhteisen kirjeen ilmastokomissaari Connie Hedegaardille, jossa ilmaisimme näkökulmia joiden toivomme olevan esillä ilmastoneuvotteluissa. Käänsin kirjeen ja lähetin sen myös ministeri Niinistölle, sillä myös Suomi voi ajaa aktiivisesti EU:n kautta näiden tavoitteiden toteutumista. 

Hyvä ministeri Niinistö,

Toimin Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin ilmastodelegaattina. Tärkein tehtäväni on tuoda suomalaisten nuorten ääni kuuluviin ilmastonmuutokseen liittyvässä keskustelussa ja päätöksenteossa. Nuorten äänen esiin nostaminen on tärkeää, sillä ilmastonmuutos koskettaa eritoten nuoria ja tulevia sukupolvia, jotka joutuvat kantamaan suurimman vastuun ilmastonmuutoksesta ja sen seurauksista.

Kirjoitan Teille tämän kirjeen, sillä toivon Teidän huomioivan ilmastonmuutosta koskevassa päätöksenteossa ja eritoten Varsovan ilmastoneuvotteluissa myös nuorten vaatimukset vähähiilisen tulevaisuuden takaamiseksi. Nämä toiveet kumpuavat lisäkseni yhteensä 13 eri eurooppalaisen ilmastodelegaatin sydämistä. Huolemme on yhteinen ­– ilmastonmuutokseen reagoiminen on sitä vaikeampaa mitä myöhemmin tartumme toimeen ja olemme jo nyt myöhässä.

Nuorten näkökulmasta tarvitsemme ilmastonmuutoksen haasteessa vahvaa johtajuutta ja yhteistyötä Euroopan unionilta. Kannustamme EU:ta ja Euroopan komissiota ottamaan jälleen johtaja-asemansa ilmastonmuutoskamppailussa. Euroopan johtava rooli on herättänyt monet aina Yhdysvalloista ja Kiinasta sekä  monikansallisista yrityksistä alkaen toimintaan ympäri maailman. Euroopan täytyy toimia yhteistyössä sidosryhmien ja haavoittuvien valtioiden kanssa Varsovassa rakentaen liittoumaa, joka ottaa tärkeät askeleet kohti kunnianhimoista ilmastosopimusta vuonna 2015.

Tämä tarkoittaa, että Euroopan tulee olla edelläkävijä. Haluaisin yhdessä eurooppalaisten nuorten kanssa rohkaista Suomea edistämään tämän johtajuuden syntymistä Euroopassa seuraavien avaintekijöiden avulla.

 

Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus

Toivomme Euroopan ehdottavan sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden periaatteen (Intergenerational Equity) hyväksymistä ADP-agendalle, ja COP19- asiakirjaan. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden tulisi olla pääperiaate ADP:ta koskevassa keskustelussa. Lisäksi toivomme Euroopan edistävän nuorten osallisuutta sekä kehittyvissä että kehittyneissä maissa. Kyseessä on meidän tulevaisuutemme ja me nuorina ansaitsemme tulla aktiivisina toimijoina kuulluiksi päätöksenteossa. Nuorten roolin tiedostamisella voidaan päästä aidosti lähemmäs sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta.

Mitigaatio
Euroopan tulee edistää hyvinvointia ja vaurautta siirtymällä vähähiiliseen talouteen, investoimalla vihreään teknologiaan, innovaatioihin ja työpaikkoihin. Toivomme myös, että meidän päästövähennyksemme eivät lisäisi päästöjä muissa maissa siirrettäessä tuotantoa muualle maailmaan. Päästövähennystavoitteissa tulisi huomioida maahantuotujen tuotteiden hiilijalanjälki. Tämä suojelee ympäristöämme ja terveyttä sekä taloudellisia mahdollisuuksia eurooppalaiselle yrittäjyydelle.

Ilmastorahoitus

Ilmastorahoituksessa on kysymys sekä tarpeesta että luottamuksesta. Eteneminen kyseisellä aihealueella on välttämätön, jotta voimme edistyä tulevissa ilmastoneuvotteluissa. Luvatun 100 miljardin dollarin vuoteen 2020 mennessä tulisi koostua julkisista varoista. On ensiarvoisen tärkeää, että kehittyneiden maiden vastuu ei vähene. Täten jokaisen eurooppalaisen valtion tulisi sitoutua COP19:ssa tekemään konkreettisia suunnitelmia ilmastorahoituksen takaamiseksi. Innovatiiviset rahoitusmekanismit tulevat olemaan tärkeitä tekijöitä varmistettaessa pidemmän tähtäimen ilmastorahoitusta.

Vahingot ja menetykset

Eurooppa on etulinjassa ilmastonmuutoksessa ja meidän tulee huomioida uhat, jotka ilmastonmuutos aiheuttaa yhteisöllemme niin paikallisella kuin globaalilla tasolla. Tällä hetkellä me nuoret kaipaamme rakentavaa selostusta vahingoista ja menetyksistä ilmastoneuvotteluissa. Toivoisimme käytävän keskustelua siitä, mitä vahingot ja menetykset merkitsevät erilaisille sidosryhmille ja ennen kaikkea kaikkein haavoittuvimmille osapuolille.

Nuorten osallisuus kehitettäessä vahinkojen ja menetysten metodologiaa on oleellinen; meiltä tulevat tuoreet, kunnianhimoiset ideat ja taidot.

Näillä toivomuksilla, Suomen nuoria edustavana ilmastodelegaattina, haluan toivottaa Teille, ministeri Niinistö, onnea ilmastoneuvotteluihin ja toivon Teidän nostavan esille näitä teemoja, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä turvatessa tulevien sukupolvien elinmahdollisuudet maapallollamme.

Ystävällisin terveisin,

Hannele Tulkki

Nuorten ilmastodelegaatti 2013–2014

Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Pre-COP19 Brysselissä 18.–20.10.

Joukko eurooppalaisia ilmastodelegaatteja kokoontui viikonlopuksi 18.-20.10. Brysseliin pre-COP19 -tapahtumaan. Varsovan osapuolineuvottelut (Conference of Parties) lähestyvät kovaa vauhtia ja kyseisen viikonlopun aikana meidän tarkoitus oli pohtia mihin haluamme keskittyä ilmastoneuvotteluissa ja mitkä asiat ovat eniten tapetilla.

Viikonloppu koostui workshopeista ja työryhmistä, joihin jakauduimme kiinnostuksiemme mukaan. Lauantaina käsittelimme mitä COP on, kuinka lobataan ja kuinka lähestytään muita neuvottelijoita. Ensimmäisessä työpajassa pohdimme erilaisia keinoja vaikuttaa. On hyvä muistaa, että vaikuttamisen tasoja on monia, ja ne täydentävät kaikki toisiaan. Vaikka on tärkeää olla läsnä COPissa, se ei riitä vaan on vaikutettava myös ruohonjuuritasolla, mediassa, kansallisesti poliittista painetta lisäten ja politiikkaan suoraan vaikuttaen, toiminnalla (kuten kampanjointi)  ja tietysti lobbaamalla. Jotta tarvittaviin päästövähennyksiin päästäisiin, tarvitaan toimenpiteitä kaikilla näillä ulottuvuuksilla. Lisäksi ilmastonmuutoksen ehkäisyn tavoitteita ei saavuteta, jos keskitytään liialti valtionrajoihin.

Varsovalla on erittäin suuri merkitys tulevaisuuden kannalta. Siellä täytyy saada jo vahvoja sitoumuksia, jotta uuden ilmastosopimuksen solmiminen Pariisissa 2015 onnistuu.

Varsovaan valmistavien työryhmien aiheiksi valitsimme mitigaation (ilmastonmuutoksen hillintä), rahoituksen, vahingot ja menetykset ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden. Valitsimme nämä, koska nämä tulevat olemaan myös itse COPissa esillä. Itse osallistuin ryhmistä viimeiseen, koska koen sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa äärimmäisen tärkeäksi. Tulevien sukupolvien harteille ei tule jättää liian suurta taakkaa ja nuoret on otettava jo nyt aktiivisina toimijoina mukaan ilmastopolitiikkaan. Valitettavasti tällä hetkellä lykkäämme jatkuvasti tärkeitä päätöksiä, sillä jotkut hyötyvät ilmastonmuutoksesta taloudellisesti. Tosiasia kuitenkin on, että ilmastonmuutos tulee käymään kukkarollemme ennemmin tai myöhemmin ja on väärin jättää suuri lasku tuleville sukupolville. Nuoret on otettava huomioon jo nyt.

Työryhmätyöskentelyn lisäksi viikonloppuun kuului myös toiminnallisuutta. Lauantaina toteutimme pienen kampanjan, jossa kritisoimme vesisärötystä. Vesisäröttämällä porataan maan alta liuskekaasua, joka on myös fossiilinen polttoaine. Se ei ole kestävä ratkaisu, sillä se pilaa pohjavesiä ja sen poraaminen ei ole ympäristöystävällistä. Teimme Brysselin keskustassa kannanoton askartelemalla tuulimyllyt maidemme lipuista ja banderollin tekstillä "Frack off! Renew our future". Otimme kuvan tästä ja lähetämme kuvan maille, jotka ovat aktiivisesti vesisärötyksen kannalla (mm. Puola ja Iso-Britannia). Lisäksi kirjoitimme ilmastokomissaari Connie Hedegaardille kirjeen, jonka laitan vielä myös luettavaksenne. Käänsin kyseisen kirjeen ja lähetin sen myös ministeri Niinistölle rohkaisuna edistämään EU:n ilmastopolitiikkaa myös Suomen osalta.

Kaiken kaikkiaan pre-COP19 oli todella hyödyllinen ja valmistava. Näiden nuorten kanssa kohtaan myös Varsovassa marraskuussa ja jatkamme yhdessä yhteisten tavoitteiden ajamista. Toivottavasti saamme nuorten äänen kuuluviin entistä paremmin.

Hannele

Ilmastonmuutoksen aiheuttajat - vai lopettajat?

Mitä kertoo IPCC:n viides arviointiraportti?

259 kirjoittajaa, 39 valtiosta ja 54677 kommenttia. Näistä on Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n viidennen arviointiraportin ensimmäinen osa luotu. Mitä itse sitten tulee tietää itse arviointiraportista?

Arviointiraportissa lukuisat tutkijat ovat koonneet tämän hetken uusimpia ilmastonmuutokseen liittyviä tutkimustuloksia yksiin kansiin. Arviointiraportti itsessään ei siis ole tutkimus, vaan kooste monista tutkimuksista. Nämä tutkimukset ovat entistä enemmän yhteneväisiä toistensa kanssa, mikä on yksi kyseisen raportin keskeisiä sanomia: arviointiraportin mukaan ilmastotieteilijät ovat nyt 95 prosenttisesti varmoja siitä, että ilmastonmuutos on ihmisten aiheuttamaa.

Toinen keskeinen viesti on, että ilmastonmuutos esiintyy aiempia odotuksia kovemmalla tahdilla. Toisin sanoen, mikäli huomattaviin päästövähennyksiin ei päästä riittävän ajoissa (välittömästi), ilmasto jatkaa lämpenemistään entistä nopeammalla vauhdilla ja merkittävillä seurauksilla.

Nämä seuraukset ovat havaittavissa jo nyt. Merenpinta on noussut ja nousee koko ajan. Jää- ja lumipeite sulaa arktisella alueella. Ilmakehä lämpenee kasvihuonekaasujen takia ja aiheuttaa samalla muutoksia myös meressä, joka sitoo myös hiilidioksidia. Hiilidioksidipäästöt ovat nousseet jopa 40 prosentilla esiteollisesta ajasta. Tämäkin jo vahvistaa ihmisen kädenjäljen läsnäoloa. Helleaaltojen määrä on lisääntynyt suuressa osassa Eurooppaa, Aasiaa ja Australiaa ja muutoksia sään ääri-ilmiöissä on ollut havaittavissa 1950-luvulta lähtien.

Miten tämä kaikki vaikuttaa nuoriin? Luonnonkatastrofit lisääntyvät, ruoan hinta tulee nousemaan tulevaisuudessa, ilmastopakolaisuutta esiintyy ympäri maailman ja sairauksien määrä lisääntyy muun muassa ilmansaasteiden takia. Tämä kaikki tulee näkymään nuorissa, jotka ovat tämän päivän ja tulevaisuuden vastuunkantajia. Iso-Britannian UNICEF on jo huomauttanut, että ilmastonmuutoksella tulee olemaan potentiaalisia vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Siksi nuorten tulee olla osa ilmastonmuutoskeskustelua ja päätöksentekoa jo nyt.

Kaikkein surullisinta ehkä on, ettemme voi enää puhua pelkästään ilmastonmuutoksen ehkäisystä, vaan meidän täytyy keskustella yhä enenevissä määrin ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Vaikka kaikki päästöt lopetettaisiin nyt, ilmaston lämpeneminen jatkuisi vielä pitkään, sillä laivan suuntaa ei voida kääntää sormia napauttamalla. Ymmärtävätkö päätöksentekijät aidosti ongelman vakavuuden ja akuuttiuden?

Se nähdään Puolan ilmastoneuvotteluissa marraskuussa, jossa pitäisi sopia kuka tekee ja mitä, millä aikataululla ja millä rahalla. Näitä neuvotteluita on seuraamassa myös ilmastodelegaatti. Toivottavasti saan mahdollisuuden välittää positiivisia uutisia siitä, kuinka valtiot eivät pelkästään halua vahvaa kansainvälistä ilmastosopimusta, vaan myös konkreettisia toimenpiteitä.

Toivoa on. Koska me ihmiset olemme aiheuttaneet ilmastonmuutoksen, me voimme myös lopettaa sen.


Hannele

Helsinki Climate Forum: uhkakuvista toimintaan

Perjantaina 27. syyskuuta julkaistiin pitkään odotettu ilmastopaneeli IPCC:n viides arviointiraportti. Raportin viesti oli odotetun kaltainen, synkkä. Suomessa lämpötila voi nousta tällä vuosisadalla jopa viisi astetta, mikäli emme tartu heti mittaviin toimenpiteisiin. Merenpinta nousee, arktinen jääpeite sulaa ja ihmisten yhteys ilmastonmuutokseen on viimeistään nyt käynyt selväksi.

Raportin hälyttävä sanoma sai minut hetkeksi pohtimaan, onko meistä ihmisistä estämään tätä ilmastonmuutosta, kun jo nyt tarvittava tekniikka ja tieto olisi käytettävissämme, mutta poliittinen tahto ja yhteisymmärrys tuntuvats puuttuvan. Helsinki Climate Forum: Arctic Urgency –ilmastokonferenssille ei voinut olla osuvampaa ajankohtaa. Toivoa on sittenkin.

Vaikka useiden asiantuntijoiden, kuten IPCC:n puheenjohtaja Rajendra K. Pachaurin, puheissa välkkyi vastajulkaistun raportin viesti, tunnelma oli silti toiveikas. Päivän mittaisessa tapahtumassa oli yli 200 valistunutta nuorta paikalla, ja uskon muun muassa heidän olevan ratkaisevassa roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Pachauri painotti puheessaan, että nuoret ovat ilmastonmuutoskysymyksen avainasemassa. Nuorissa on toivoa, sillä heillä on ideat, tahto ja kyky, jota aiemmilla sukupolvilla ei välttämättä ole ollut.

Tämä tahto oli nähtävissä myös lauantaina. Paneelikeskustelut herättivät monissa kysymyksiä ja kommentteja. Kenen etuja arktisilla alueilla ajetaan? Kuka hyötyy arktisista alueista eniten, kun sen taloudellinen merkitys kasvaa koko ajan? Entä ketkä päättävät arktisesta alueesta ja sen kohtalosta? Yhteinen näkemys oli, että aluetta on vaalittava kaikin mahdollisin keinoin.

Pecha kuchassa kuulimme ilmasto-onnistumisten kokemuksia ja rohkaisevia tarinoita, jotka muistuttivat kuinka paljon myös jo tehdään ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi! Tämä konkretisoitui viimeistään työpajoissa, jossa kuulimme ilmastotieteestä, teknologian, yrittäjyyden ja aktivismin roolista ilmastonmuutoksessa.

Helsinki Climate Forumin jälkeen olin erittäin toiveikas. Meillä on keinot, ja uskon että suurimmalla osalla on myös tahto, kun riittävästi painotetaan asian tärkeyttä. Jokainen voi estää ilmastonmuutoksen itselleen mieluisalla tavalla – perustamalla yrityksen, ryhtymällä tutkijaksi, vaatimalla päättäjiltä vakuuttavampia toimenpiteitä tai vaikka välittämällä tietoa ilmastonmuutoksesta kaikille kansoille. Helsinki Climate Forumissa näimme hyvin nerokkaan keinon välittää tietoa: ilmastonmuutoksesta laulava kuoro esiintyi tapahtuman päätteeksi ja rohkaisi kaikkia tekemään viisaita valintoja kotona.

Suuri kiitos kaikille mukana olleille, ottakaa luovuus käyttöönne!

Hannele

Ohjelmapäällikkö

Helsinki Climate Forum