Ilmastolain aamukahvit

Osallistuin torstaina 5.9. ilmastolain valmistelun kommentointitilaisuuteen. Ympäristöministeriö on kesän ja alkusyksyn ajan järjestänyt sidosryhmätapaamisia, jossa muun muassa paikallis- ja maakuntatason edustajat, tieteen sekä elinkeinoelämän harjoittajat ja kansalaisjärjestöt ovat voineet ottaa kantaan lainvalmisteluun ja tulevan ilmastolain sisältöön. Tällä kertaa paikalla oli kansalaisjärjestöjen ja eri ministeriöiden edustajia lähes kahdenkymmenen hengen joukolla. Allianssin lisäksi järjestöjen edustajia oli muun muassa Kepasta, Greenpeacesta ja Ilmastovanhemmista. 

Ilmastolaki on puitelaki, jota valmistelee ympäristöministeriön asettama projektiryhmä. Sen tarkoitus on ohjata päästökaupan ulkopuolella syntyviä päästöjä ja edistää 80 prosentin päästövähennystavoitetta vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi tavoitteena on luoda suunnittelu- ja seurantajärjestelmä, jolla tavoitteen toteutumista voitaisiin seurata sekä selkeyttää viranomaisten tehtäviä. Yksittäisille kansalaisille ja toimijoille ilmastolaki ei tule asettamaan velvoitteita. Ilmastolailla pyritään myös vahvistamaan eduskunnan roolia, jonka myötä myös kansalaisten oikeusturva vahvistuu. Yksi vahva peruste ilmastolaille on, että se antaa raamit harjoitettavalle ilmastopolitiikalle ja luo ennustettavuutta sekä johdonmukaisuutta poliittiseen päätöksentekoon.

Ilmastolain aamukahveilla keskustelimme kolmesta pääteemasta: ilmastolain vaikutuksesta osallistamiseen ja ilmastotiedon tehokkaammasta viestinnästä, tieteen merkityksestä sekä lain kattavuudesta. Vaikka itse laki ei tule vaikuttamaan esimerkiksi kouluissa tehtävään ympäristökasvatukseen tai kuntien rooliin päästövähennyksissä, tulevat hallituskaudet voivat päättää tarttua erilaisiin toimenpiteisiin. Olimme kaikki yksimielisiä siitä, että ilmastolain tulee olla selkokielinen ja helposti ymmärrettävä asiakirja. Lisäksi lain perusteluissa tulisi kirjoittaa auki selkeästi ilmastonmuutoksen vakavuus.

Paljon keskustelua herätti keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteet, jotka asetetaan päästövähennysten toteuttamiseksi. Kansalaisjärjestöt ovat esittäneet jo pitkään (polttava kysymys -kampanja), että tulisi olla neljän vuoden pituiset hiilibudjetit, joiden tulisi olla kerrallaan voimassa vähintään 16 vuodeksi. Tämä lisäisi poliittisten päättäjien vastuuta eikä päätöksiä lykättäisi tuleville hallituksille. Keskustelimme, millä aikajänteellä tulisi tehdä arvioita, sillä esimerkiksi energiateollisuudessa tehtävät investoinnit voivat määrittää maamme suunnan kerralla useiksi vuosikymmeniksi. Painotimme kuitenkin, että ilmastonmuutos on vakava ongelma, johon tulee tarttua jo nyt, eikä ensin harjoitella ja kokeilla, että onnistummeko päästövähennystavoitteissamme. Siksi suunnittelua ja seurantaa tulee tehdä säännöllisin väliajoin riittävän usein, jotta tiedämme olevamme oikealla tiellä. Keskustelua herätti myös ilmastolain suhde muun  muassa energia- ja ilmastostrategiaan ja vähähiiliseen tiekarttaan. Toiveena oli, että nämä tärkeät hankkeet tukisivat toisiaan.

Tieteen roolista olimme myös kaikki varsin samaa mieltä. Ilmastolain myötä Suomessa tulee vahvistumaan ilmastopaneelin rooli, joka koostuisi eri tieteenalojen asiantuntijoista. Heidän tehtävä on tuottaa ilmastonmuutoksesta tietoa päättäjille, mutta ei sitoa heitä mihinkään tiettyihin toimintamalleihin. Esitin, että tämän paneelin tulee ehdottomasti olla riippumaton ja jäseniä ei tule valita poliittisin perustein. Kaiken kaikkiaan tiedon ja päätöksenteon avoimuutta tulee lisätä ja kansalaisilla tulee olla mahdollisuus osallistua keskusteluun.

Ilmastolain aamukahvit käytiin varsin hyvässä hengessä ja kiitollisin mielin, sillä ilmastolakia on odotettu pitkään. Uskon, että siitä tulee hyvä ja se vastaa yhteiskuntamme tarpeisiin. Toivon, että se edistää myös ilmastonmuutoksesta käytävää keskustelua kaikilla tasoilla. Ilmastonmuutoksen näkymiseksi kouluissa tulee tehdä aktiivisemmin töitä, ihmisten tietoisuutta tulee lisätä ja informoida vaikuttamiskeinoista. Ilmastonmuutos tarjoaa myös mahdollisuuden tarttua uusiin ideoihin kestävän liiketoiminnan kautta, joten myös myönteisiä näkökulmia olisi syytä korostaa. Myönteisyydellä tartutaan toimeen parhaiten.

Ilmastolain on tarkoitus mennä käsittelyyn vielä tällä hallituskaudella. Hallitus käsittelee esitystä kesän alussa vuonna 2014 ja tämän jälkeen se käsitellään eduskunnassa. Jännityksellä jään odottamaan, millainen on valmis ilmastolaki!