tiistai 12. marraskuuta 2013

Ensimmäinen päivä ilmastoneuvotteluissa

Ensimmäinen päivä Varsovan ilmastoneuvotteluissa oli juuri sellainen kuin odotinkin: intensiivinen, hektinen ja monipuolinen. Päivä alkoi YOUNGOn kokouksella aamukahdeksalta. Meillä on joka päivä samaan aikaan tunnin mittainen kokous, jossa käsittelemme, missä kukin työryhmä etenee, mitä on tapahtunut ja mitä kyseiseltä päivältä on odotettavissa. Ensimmäisessä kokouksessa sovimme työryhmistä, niiden kokoontumisista ja tulevista kannanotoista. Eri työryhmät järjestävät kannanottoja pitkin neuvotteluja. 



Kokouksen jälkeen Inteq-ryhmä kokousti työstäen seuraavan päivän puhetta. Saimme pitää Durbanin toimintaohjelman neuvotteluraiteen avajaissessiossa puheen.Työryhmä kokousti myös iltapäivällä. Itse avajaiset alkoivat kymmeneltä. Avajaisten koskettavin hetki oli ehdottomasti Filippiinien pääneuvottelija Yeb Sanon puhe, jossa hän nosti esiin Filippiinien viime aikaisen katastrofitilanteen. Hän vaati neuvotteluilta konkreettisia tuloksia kansainvälisen mekanismin synnyttämiseksi vahinkojen ja menetysten saralla neuvotteleville. Lopulta hän julisti olevansa nälkälakossa niin kauan kunnes tuloksia saavutetaan. Tämä erittäin äärimmäinen päätös on herättänyt paljon tunteita ja monet ovat ryhtyneet myös tukemaan Sanoa myötälakolla. 



Toivon todella, että neuvotteluissa päästään konkreettisiin tuloksiin. Konkreettisten tulosten tulee olla selkeitä sitoumuksia eri valtioilta siitä, mihin ne ovat valmiita ryhtymään saadaksemme uuden ja kunnianhimoisen ilmastosopimuksen vuonna 2015. Tämä ei todellakaan ole helppoa, vaikka suurin osa tahtoo uudelta sopimukselta paljon. Varsova ei ole välipysäkki, vaan erityisen merkittävä mahdollisuus ladata luottamusta uuden sopimuksen suhteen. 

Avajaiset loivat neuvotteluille odotuksia, mutta vasta suljettujen ovien sisällä paljastuu maiden todellinen tahto ja sen mahdollinen horjuminen. Näin ollen maanantaina olin erittäin ristiriitaisissa tunnelmissa. Toisaalta näin paljon rohkeutta ja valmiutta uuteen, mutta samalla pelkäsin kuulemieni puheiden olevan lopulta vain katteettomia lupauksia. Vastauksen saanen viimeistään neuvottelujen päättyessä. 


Hektinen päiväni päättyi delegaatioiden vastaanottoon, jossa Christiana Figueres kehoitti kaikkia lepäämään ensimmäisenä iltana vielä kun se oli mahdollista. Univajetta on tosiaan jo nyt havaittavissa, mutta se on sen arvoista, jos sillä voidaan saavuttaa jotain. 

Hannele


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti