COP-omena liian iso pala purtavaksi?

Ilmastoneuvottelujen alkamisesta lähtien päivät ovat olleet yhtä juoksemista paikasta toiseen. Durbanin toimintaohjelma (ADP) alkoi tiistaina, se on erittäin merkittävä osa neuvotteluja. Kioton pöytäkirja ei enää kata juuri ollenkaan päästöjä, sillä moni osapuoli on jättäytynyt sopimuksesta pois matkan varrella. Uutta sopimusta ajatellen on saatava jotain selkeitä suuntaviivoja jo täällä, eikä alku ole sinänsä ollut niin lupaava. Australia vaati puheenvuorossaan ADP-raiteessa muilta mailta vahvempia sitoumuksia ja lupauksia, mutta ilmoitti itse juuri sitä edeltävänä päivänä laskea omia päästövähennystavoitteitaan. Japani ilmoittaa huomenna omat tavoitteensa, ja siitä on liikunut käytävillä ikäviä huhuja, että päätös olisi huonompaan suuntaan.Vahingot ja menetykset ovat myös olleet kovan keskustelun alla. Kehitysmaat vaativat vahvoja institutionaalisia ratkaisuja, mutta kehittyneet maat vaikuttavat nihkeiltä asian suhteen. Kehitysmaiden vaatimuksiin on vaikea vastata kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. 

COP-omenat huvittavat ihmisiä - turhaa brändäystä?

ADP-raiteessa samanmielisten ryhmä on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Samanmielisten ryhmä koostuu osapuolista, jotka usein blokkaavat päätökset. Näitä maita ovat muun muassa Kiina, Intia, Egypti, Syyria, Vietnam ja Indonesia. Tasapuolisuudesta keskusteltaessa eri osapuolilla on erittäin erilaisia käsityksiä siitä, miten pitkälle historiassa tulisi mennä päästöjen ja taakanjaon kanssa. Samanmielisten mielestä päästöjä tulisi tarkastella pitkälle historiaan, kun taas monet muut ovat sitä mieltä että esimerkiksi ilmastosopimuksen alkamisajankohta 1992 olisi paljon kohtuullisempi. Kysymys on erittäin arvolatautunut. Voimmeko syyttää menneitä sukupolvia heidän teoistaan, jos he eivät tienneet ilmastonmuutoksesta? Kysymys on erittäin vaikea. Tasapuolisuus on kuitenkin välähdellyt useiden puheissa ja siitä tullaan varmasti keskustelemaan erittäin tiuhaan. 

Tästä pääsemmekin omaan lempiaiheeseeni, inteqiin. Me nuoret haluamme tuoda jumiutuneelle keskustelulle uuden ulottuvuuden nostamalla uudeksi pääpainoksi tulevat sukupolvet. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän täytyy tehdä kaikkemme nyt taataksemme tuleville sukupolville yhtä hyvät ellei paremmat elinolosuhteet. Täten voimme lisätä aidosti kunnianhimoa uudessa ilmastosopimuksessa, kun emme jää taistelemaan vain menneistä päästöistä. Inteq ei tietenkään ole paikkaamassa tasapuolisuutta, ainoastaan tuomassa uuden näkökulman, joka haastaa rohkeampiin ja kunnianhimoisempiin toimiin. 

Olemme esittelleet sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden periaatteen nyt jo noin viidelle kymmenelle valtiolle ja vastaanotto on ollut suurimmalta osin erittäin myönteinen. Nyt suurin tavoitteemme on saada se mainituksi COP19 outcome -dokumentissa. Toivomme maiden mainitsevan inteqin puheissaan, jotta keskustelu aiheesta heräisi. Toki joillekin aihe voi olla hieman epämieluisa, sillä he kokevat historialliset päästöt tärkeimmäksi lähestymistavaksi. 

Tänään tapasimme Puolan ministeriöstä Beata Jaczewskan ja esittelimme hänelle inteqiä. Hän oli erittäin positiivinen sen suhteen, vaikkei Puola COP-presidenttinä voikaan ottaa vahvasti kantaa osapuolten toimintoihin. Kuitenkin hän puhui avajaistilaisuudessa sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta, mikä oli todella hieno asia. Myös IPCC:n puheenjohtaja Rajendra Pachauri otti vahvasti tulevat sukupolvet esille puheessaan. Suunta on siis oikea. 

Tiimistämme Tim kertoo Beatalle diskonttauksesta.

Tänään järjestimme myös nuorten ja tulevien sukupolvien päivän kunniaksi tempauksen, jossa halusimme osoittaa, että kaikilla ei ole ääntä päätöksenteossa mukana. Tämä herätti paljon keskustelua ja Puola toivoo meidän järjestävän sen uudelleen, jotta heidän ympäristöministerinsä Marcin Korolecin pääsee näkemään sen. :) Lisäksi lähestyimme tänään Cartagena Dialogue -ryhmää kirjeellämme ennen heidän kokoustaan. He ovat edistyksellinen ryhmä, joka koostuu 42 maasta. He toivovat kunnianhimoisia päätöksiä ja tekevät neuvottelijoille uutta sopimusta koskien oman esityksensä. Tulevien sukupolvien päivänä järjestettiin myös nuorten kyselytunti, jossa muun muassa UNFCCC:n pääsihteeri Christiana Figueres vastasi nuorten kysymyksiin. Oheisesta linkistä voitte lukea tarkemmin kyselytunnin kulusta.

http://www.iisd.ca/climate/cop19/enbots/

Christiana Figueres totesi, ettei ilmastonmuutosta ratkaista yhdessä yössä.

Kaiken kaikkiaan kiirettä on siis pitänyt. Jokainen päivä on erilainen, ja viime metreilläkin aikataulut voivat muuttua. Kuitenkin muista nuorista saa paljon voimaa ja intoa jaksaa pitkiäkin päiviä. 

Hannele