Ensimmäiset kaksi päivää Varsovassa Power Shift CEE ja COY9-tapahtumassa ovat olleet todella intensiiviset. Yli kolme sataa nuorta ympäri maailmaa. Joka päivä on lukuisia eri työpajoja useaan otteeseen, pienryhmätapaamisia, toiminnallisten osuuksien suunnittelua.. Itselleni ehkä tärkeintä on ollut huomata, kuinka moni työskentelee samojen aiheiden parissa. Lukuisat nuoret haluavat sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden (inteq) tulevaan Durbanin toimintaohjelmaan (ADP). Tänään osallistuin kahteen inteqiä käsittelevään työpajaan, jossa keskustelimme periaatteen sisällöstä ja miten haluamme neuvotteluissa työstää periaatteen sisällyttämistä ADP-dokumenttiin. Monien maiden neuvottelijat ovat jo osoittaneet myönteistä suhtautumista esitykseemme. Toivon syvästi, että saisimme periaatteen ohjelmaan jo tänä vuonna.
Tasapuolisuudesta puhutaan usein valtioiden välisessä kontekstissa. Kuka on vastuussa mistäkin ja kenen tulisi hyvittää minkäkin verran? Vaikka tasapuolisuus valtioiden välillä on äärimmäisen tärkeä tematiikka, sen ei tule alleviivata koko keskustelua. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus voi antaa perustan koko ilmastosopimukselle. Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin saada aikaan kattava ilmastosopimus. Sukupolvien välisellä oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan niin menneiden, nykyisten kuin tulevien sukupolvien suhdetta toisiinsa ja niiden roolia ilmastosopimuksessa. Vaikka saisimme päästöt jyrkkään laskuun välittömästi, ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset jatkuisivat silti ja näkyisivät eniten meitä seuraavien elämässä. Mitä haluamme siis jättää jälkeemme?
Minulle tämä päivä todella osoitti, mikä tämän tapahtuman todellinen lisäarvo on. Se, että monet saman aiheen parissa työskentelvät nuoret kohtaavat toisensa, antaa itsessään valtavaa motivaatio tehdä entistä enemmän. Huolemme on yhteinen, vaikka tulemme eri puolilta maapalloa. Meidän on tärkeä olla neuvotteluissa läsnä, jotta pidämme huolen että meitä kiinnostavia aiheita pidetään esillä ja niistä keskustellaan. Lisäksi meidän täytyy viedä ne kotiimme ja huolehtia että dialogi ei pääty COPiin. Todellinen vaikuttaminen tapahtuu meidän jokaisen elämässä.
Inteqin lisäksi osallistuin työpajoihin, jotka käsittelivät hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n raporttia ja strategiatyöskentelyä neuvotteluissa. Meillä ei ole ollut koskaan ennen niin suurta varmuutta ihmisen roolista ilmastonmuutoksessa kuin nyt. Noin 97 prosenttia ilmastotieteilijöistä on vakuuttuneita siitä, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttamaa. Tämän pitäisi edistää neuvotteluja, sillä ei pitäisi olla epäselvää että kunnianhimoa tulee lisätä. Mitä voimme tehdä jo ennen vuotta 2020, jolloin uuden sopimuksen on tarkoitus astua voimaan?
Olen yhtä aikaa innostunut ja myös hieman pelokas tulevan suhteen. Monet toteavat, että tämä voi olla merkittävä askel kohti uutta sopimusta ja monet kokeneet pelkäävät suurten odotusten jäävän jälleen täyttymättä. En halua menettää toivoa, haluan vaatia enemmän ja meidän kaikkien pitäisi vaatia enemmän tulevien sukupolvien nimissä. Jos kaikki haluavat jättää jälkeensä samanlaisen tai jopa paremman maailman, voimme sanoa välittäneemme oikeasti. Aion mennä osapuolineuvotteluihin avoimin mielin - uskonpuute ei ole edes vaihtoehto.
Hannele
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti